Tamskilla


Käytiin eilen Tamskin kisoissa Riimin kanssa, tuloksena oli 0, 10 ja hyl. Eli vihdoinkin jotain muuta kuin hylsyjä 😉

Pakko myöntää, juokseminen alkoi olla vaivalloista, varsinkin kun en ole pariin viikkoon treenannut enkä yhtään tiennyt miltä tuntuu. Ei tuntunut kovin erikoisen hyvältä. Kolmannella radalla hyydyin ihan täysin, jalat oli makaroonivelliä ja jäähdyttelylenkki aika vaivalloista, onneksi kepo-Matti oli mukana 🙂 Megalomaaninen anemia vaivaa omituisella tavalla, lihakset on heikot ja väsyvät tosi nopeaan. Adrenaliini korjaa hieman, mutta ei näköjään ihan loppuun saakka. Vähän nyt epäilyttää ensi viikonlopun Vantaa, varsinkin kun olen menossa sinne itsekseni ilman kepo-apua. No päivä kerrallaan.

Eka ja alkuun sähläilyä, kun oma vammaisuus tuli vähä yllätyksenä:

Toinen ja paras. Tämän lopussa tein epäonnistuneen eläinkokeen mutta alkuperäinen ohjausvalinta olisi varmasti onnistunut, nyt lähetin ”poispäinkäännöllä” kun teki mieli kokeilla.

Kolmas ja huonoin:

 

Lauantaina ulkoiltiin mahtavassa säässä!

ulkoilu

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

2015 ja 2016


Olisiko aika perinteiselle menneen vuoden analyysille? Että miten niinkun meni? Viime vuoden ekassa postauksessa olen toivonut seuraavia asioita / asettanut tavoitteita:

Tulevalle vuodelle toivon edelleen jatkuvaa terveyttä. Tuloksista tietysti toiveissa, että Riimin kanssa noustaisiin kolmosiin. Rallin kanssa ehkä kisauran aloitus, who knows?

No sehän meni hyvin ja vähemmän hyvin.

Riimi:

  • Oli saikulla maaliskuun (tassusta löytyi orapihlajan piikki joka aiheutti vaivaa) sekä heinäkuusta lokakuuhun 3.5kk Supraspinatuks tendiopahtyn takia. Eli saikkuaika oli lähes puolet vuodesta. No, vaivat oli onneksi parannettavia joten ihan hyvin meni, sanoisin!
  • Kolmosiin noustiin heti helmikuusta niin että heilahti, sitten tuli heti pari nollaa peräjälkeen ja sen jälkeen on ollut laskusuhdanteista. Startattiin kolmosissa 34 kertaa, 4 nollaa (nollaprossa 11.7% 😀 ), saman verran vitosia ja käytännössä loput hyllyjä. Se on kaikki tai ei mitään!
  • Riimi sai käydä naisissa 🙂 ja kolme pentua saatiin maailmalle.

 

Ralli:

  • Aloitettiin kisaaminen! Onhan se vähän vielä hassuttelua 🙂
  • Terve kuin pukki! Vuoden saikkusaldo tasan 0

Koirien kanssa vuoden kohokohdat ovat olleet ainakin NextOne-leirille pääsy! Niin kuin arvelin, on ollut ihan huikeaa ja huippua ja mahtavaa! Lisäksi toki mieltä on lämmittäneet serti-nollat kevätpuolella 🙂 ja kaikki kivat reissut, leirit ja treenit.

Minä:

  • Kun kerran lähdettiin viime postauksessa henkilökohtaiselle tielle niin jatketaan vähän. Tilityspostauksessa en muistanutkaan mainita, että kaiken muun paskan lisäksi olen kärsinyt jo kolmatta vuotta välilevyvaivasta mikä on aiheuttanut kroonistunutta kipua, joka taas tarkoittaa käytännössä sitä, että selkä on kipeä 24/7. Kaikki arkiset asiat täytyy miettiä selän kautta, alkaen kengän nauhojen sitomisesta. Osan liikuntaharrastuksista olen joutunut jättämään tämän takia, mutta hampaita purren ja kipua sietäen (ei siihen kuole, lupaan!) käynyt ratsastamassa ja juossut kisoja (pitkät päivät aiheuttaa, sinällään itse lyhyt spurtti-juokseminen on ok). Mutta mitä ihmettä, elokuun lopussa huomasin että sen lisäksi, että Saku ei maistu, ovat myös selkäsäryt olleet poissa pari viikkoa! Eimen! Kiitos raskaushormonien, olen ollut loppuvuoden paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan.
  • Liikuntaa en toki ole jättänyt selkäsärkyjen tai raskauden takia, vaan vain lisännyt vaikka kaikkea kivaa ei ole voinut tehdä. Joskus (aina) sattuu enempi tai vähempi, mutta mikä ei tapa se vahvistaa. Treenejä 544 kertaa, 603 tuntia. Voittajana tietysti koiran ulkoilutus, josta merkkailen Heiaheiaan vain pidemmät yli puolen tunnin lenkit. Seuraavana pyöräily (2015km), agility (59 kertaa), ratsastus (44 krt) jne. Eli aika hyvin! Paras liikuntavuosi siitä, kun olen alkanut pitämään kirjaa (2011) ja minähän nimittäin pidän tarkkaa kirjaa!

Vuodelle 2016 en aio tehdä mitään lupauksia tai tavoitteita, varsinkaan mitään itsestään selvyyksiä kuten terve lapsi, kaikki menisi hyvin, pääsisin takaisin kuntoon pian, asettauduttaisiin Hesoihin kivasti, koirat ja itse pysyttäisiin terveinä ja mitä näitä nyt on?

Riimin kanssa tavoitellaan sitä, että saataisiin kisaonnistuminen oikealle tasolle. Rallin kanssa kokemusta lisää.

Hyvää vuotta 2016 kaikille!

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Jokainen päivä on hyvä!


Winds of change! Nya vindar. Aika vähän tulee kirjoiteltua henkilökohtaisia asioita tänne, tai siis itse asiassa ei lainkaan. Jotenkin oletan, että suurin osa lukijoista kuitenkin tuntee mut, seuraa facea tms. Mutta tiiä teistä?! Kirjoittelenpa sitten pari riviä henk koht elämästä, ihan että itsellenikin jäisi jotain muistiin.

Tässä on viime vuosina ollut melkomoista myllerrystä ja säätöä. Kun jäin leskeksi helmikuussa -07, arvelin että tästä kun selviän niin kestän mitä vaan mitä eteen tulee. No, näinhän se tietysti tavallaan on ollutkin, mutta jonkin verran on vastatuulta mahtunut elämään viime vuosina, mikä nyt varmaan on ihan normaalia elämää, ei kai kellään mene vain hyvin ja helposti aina?

Niin, se oli yksi taannoinen vappuyö, kun miehen kanssa tehtiin perhepoliittinen päätös, antaa lapsen tulla jos on tullakseen, kun on ne yt:tkin tulossa Nokialla, kivasti saisi raskaudesta suojan potkuja vastaan. Ja ikääkin alkoi olla (olin 32v). No sehän ei menny kuin strömsöössä. Pari-kolme ekaa vuotta meni ihan ihmetellessä ja miettiessä, että ei kai sitten. Kunnes pari vuotta sitten gyne ”pakotti” meidät tutkimuksiin (mitään syytä ei koskaan löytynyt) ja sitä kautta lopulta hedelmöityshoitoihin. Passiivinen osallistuminen? Vähän niinkuin vahingossa sitten päädyttiin niihin hoitoihin. 3 epäonnistunutta kierrosta tehtiin, kunnes tänä vuonna keväällä sanoin etten kyllä hetkeen jaksa neljättä. Siihen väliin mahtui myös yksi ihan sattumalta perustutkimuksen yhteydessä löytynyt kohdun ulkopuolinen raskaus (7+5), siltä istumalta sitten leikattavaksi, minä kun olin just lähdössä siitä OMD-leirille Riimin kanssa flyball-näytökseen, koiratkin odotteli Taysin parkkipaikalla autossa valmiina. Ei menty Kaarinaan vaan leikkaussaliin. Niin siinä vaan kävi, että vähitellen haaveet vaihtui oman hevosen hankintaan. Paitsi nyt sitten elokuun loppupuolella ihmettelin lankomiehen valmistujaisjuhlissa, että mikä ihme on kun ei Saku maistu, nyt on Maija varmaan kipeänä. Vappuna 2016 tulee (toivon mukaan) tasan viisi vuotta tuosta alkuperäisestä poliittisesta päätöksestä.

12356760_10153324375765745_3575862755285410474_o

Ralli ei voi jalan juuresta irrota.

No mutta eihän siinä vielä tietenkään kaikki! Vielä vähemmän olen täällä työasioistani tilittänyt, mutta kerron nyt sen verran, että Nokialta lähdön jälkeen ajauduin työhön, josta en ole nauttinut lainkaan. Liian negatiivista, tavoitteetonta, ei kehitysnäkymiä, ei vastaa ammattiani, työpaikkakiusaamista (tai jotain vastaavaa) erään työkaverin taholta jne. Mutta jotainhan se ihmisen on tehtävä elantonsa eteen, eikös? Nyt sitten 1,5v (VUOTTA!!) olen (epätoivoisesti) etsinyt töitä Tampereen seudulta ja omalta alaltani. Voin kertoa, että rekrykuvioissa olen kohta ammattilainen, voisin kirjoittaa kirjan kaikesta outouksista mitä on vastaan tullut. Viimeisin paikka, missä kävin haastattelussa, olivat haastattelijat jo sopimassa työsopimuksen allekirjoituspäivää siinä heti, no he vielä soittelee suosittelijoille, mutta varmasti näemme vielä ennen joulua (allekirjoitus-merkeissä). No, ei nähdä. Kun sittenkin olisi pitänyt olla skilssejä joita ei ole, joista ei mainittu aiemmin tai haastattelussa mitään. Oli ihan vähän taas petetty olo, eikä ollut ensimmäinen kerta…

Tässä tilityksessä on nyt tarkoitus päätyä siihen faktaan, että mieheni on jo muuttanut työn perässä Helsinkiin, meillä menee Tampereen kämppä myyntiin tammikuun alussa, ja myynti-uuden osto-aikataulujen mukaan sitten siirryn Matson perässä pääkaupunkiseudulle. Elokuussa vihjaisinkin jo, että on muutoksia tulossa, mutta itsekään en tiennyt että näin isoja! Tällöin olin hakenut yhtä mielenkiintoista duunia Vantaalta ja toista Sveitsistä, ajattelematta vielä edes muuttoa kunnolla, lisäksi Matti ei ollut valmis siirtymään pk-seudulle tuolloin. No, nyt elämä pakottaa, haluttiin tai ei, Matson vaihtoehdoiksi marraskuussa annettiin työttömyys Tampereella tai hyvä duuni Helsingissä. Minä nyt etsin sitten töitä Helsingin suunnilta ensi syksystä lähtien, tuo mainitsemani viimeisiin rekry-hassuttelu oli muuten espoolainen firma.

Tuntuu aika haikealta ja surulliselta, mutta elämä on. Ei ole mennyt pätkääkään niinkuin itse olen edes etäisestä ajatellut tai suunnitellut. Parempi vaan heittäytyä ja ajautua, sattuman ohjaamana. Treenikuviot on toki Stadissa jo alustavasti sovittu…

12119133_10153222467860745_5062156516292959855_n

Kategoria(t): Uncategorized | 2 kommenttia

NextOne leiri nr 2


Juu me oltiin taas NextOne-leirillä. Viime kerralla oli melkoinen katastroofi ja nöyryytys, tällä kertaa oltiin jo edistytty eikä hävettänyt niin paljoa. Ei sillä etteikö tullut erittäin runsaasti sanottavaa/korjausehdotuksia/treenivinkkejä/ohjeita, niitähän toki halutaan. Mutta edelliseen viikonloppuun verrattuna oltiin edistytty kyllä.

Hitosti vielä vaatii kyllä töitä. Estefokus on heikko, Ralli on tosi kiinni minussa ja heikosti lukitsee esteitä. Eli lisää itsenäistä estesuorittamista. Niistot ym oli hankalia kun ei lähtenyt. Ja onhan tuo huomattu varsinkin kisatilanteessa, että kääntyy lähes joka esteen jälkeen katsomaan, että mitämitämitä vaikka nokan edessä on este ja mun liike (muka) ohjaa eteen. 🙂

Tässä nyt pari ihan onnistunutta otosta, kun viime kerralla olin hieman maani myynyt ja pistin vaan niitä mokakohtia. Virhe on ystävä.


Riimin annoin ystäväni ohjattavaksi, hänellä on kaikki omat koirat olleet pitkään (lähes vuoden) saikuilla ja nyt kun mulla oli kaksi toimivaa peliä niin mikäpä siinä. Riimi oli super!!! ❤ Ja Minna on todella taitava ohjaaja, hyvillä mielin annoin Rimpsan lainaan. Oli todella hienoa ja suorastaan liikuttavaa katsoa heidän menoaan!! Olen ylpeä hyvin koulutetusta koirasta ja siis vaan niin… mahtavaa oli ihan katsojanakin. Ei edes sanat riitä. Toivottavasti saan nähtäväksi vielä videoita, että voin (voidaan, toivottavasti täälläkin) fiilistellä lisää 🙂 Huh huh!

Mitäs loppuvuotena? Nyt lauantaina Stenbergin Heinin koulutukseen, loppuvuoden kaikki kisat ym on vielä katsomatta. Ehkä siellä jotain, katsotaan. Ensi vuoden alku ja kevät mennään mun mahan voinnin mukaan.

Ai hei minkä jo olen unohtanut, parsonin kanssa tehtiin taannoin yksi nolla! Kyllä sellaiset ilot pitää mainita ja ihan videokin on 🙂

PS. Olinpa laittanut itselleni muistilistan viime leiriltä. Edistystä ON tapahtunut!

  • Persjättö -> KYLLÄ! tehtiin. Videostakin näette. 🙂
  • Saksalainen -> KYLLÄ! toka videosta näkee. Huom. myös helikopteri! 🙂
  • Sivuirrotukset -> ei ny tehty.
  • Viskileikkaus -> ei ny tehty.
  • Niisto -> EI! Tää on treenilistan kärkipäässä.
  • Poispäinkäännös -> KYLLÄ!! jihuu!
  • Takaaleikkaus -> ei ny tehty.
  • Estefokus paremmaksi -> NO EI!! Tää on se number ONE.
  • Ralli alitteli kärkihyppyjä / takaakiertoja -> KYLLÄ!! Tai siis ei! Ei alitellut kertaakaan, vaikka oli houkuttelevia kohtia. Jes 🙂
  • Keppien häiriöt / sivuirrotukset (no tää nyt on toki muutenkin alkutekijöissään meillä) -> Kyllä / ei. En laita huutomerkkejä. KEpit meni hyvin itsessään, mutta pakkovalssi-niisto-törkkäsyt ei onnistunueet ollenkaan, mikä nyt olikin odotettavissa. Mä en osaa, estefokus huono, vaativa tehtävä. Treenilistalla nr. 3.

 

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Kisarapsaa taas


Hei, mutta mehän käytiin tiistaina taas kisoissa! Tällä kertaa oli taas Riimin vuoro 🙂 Tamskin uudessa hallissa oli näppärät iltakisat, tuomarina suosikkini Johanna W(en ala kirjoittamaan loppuun).

No se eka rata. Meni ihan niinko Jkylässä. Vähän villisti sinkoiluksi. Eipä siitä varmaan sen enempää analyysiä.

Sitten hyppäri. No se meni hyvin lähelle täydellisesti. Ainoastaan olisi voinut tuota yhtä kutosputken jälkeistä hyppyjen kulmaa vähän hioa tiukemmaksi, vaikka vastakäännöksellä. Harmillisesti tippui muurin palikka. No, voin täällä nyt sen kertoa, tuomarinsihteeri oli ilmeisesti nukuksissa, koska kisakirjassa komeilee nyt nolla (6. sija etenemällä 4.97m/s). Otan nöyrästi tämän agilityjumalien lahjuksen vastaan. 😀

Sunnuntaina olisi sitten puolestaan taas Rallin vuoro, jännittää taas ihan sikana! Ihanaa! Sitten onkin taas vähän kisataukoa, seuraavat 3lk kisat on suunnitteilla marraskuun puoliväliin Hyvinkäälle. (huom. Krisse, Nekku-mummokin voisi lähteä?!)

Kategoria(t): Uncategorized | 6 kommenttia

Kivoja juttuja!


Kauheesti kaikkea. WordPress ei anna mun päivittää Firefoxilla eikä Chromella, tänään keksin, että IE toimii. Kirjoitin jo pitkän tekstin pari viikkoa sitten:

Riimi tosiaan myös todettiin tervehtyneeksi supraspinatus tendiopatiastaan, ja olen nyt uskaltautunut treenaamaan ihan hitusen. On se ihana ❤ ❤ Keskiviikkona hieman kontaktitreeniä ja valssitreeniä ja edellisellä viikolla pieni harjoitus poispäinkäännöstä yhdellä medihypyllä. Ja joo, katsoin jo kisakalenteria ja ilmoittauduin Jyväskylään 17.10. 😉 Kun Paula niin kovasti pyysi 😀 

Rallin kanssa ollaan päästy NextOne-leirin aiheuttaman shokin yli, ja treenit on sujuneet taas kivasti. Kyllä se kotona osaa! Tai sit mun omat kriteerit on huomattavasti löysemmät kotioloissa. No joka tapauksessa, listalla on ollut kaikkia tekniikkahommia ja onhan niissä ollut vielä hiomista kotonakin…

Nekkukin pääsi treeneihin taas, mukava on sen kanssa juoksennella!

No, tästähän on jatkettu eteenpäin ja Riimi on kerran käynyt ratatreeneissä ja heti menneenä lauantaina Jyväskylässä kisoissa. Kolme starttia joista eka meni ihan yhteistyön etsiskelyyn, toinen rata jo paremmin ja kolmannelta rima elikkäs vitosrata. Ihana Riimi ❤

Ralli ja sen isi

Ralli ja sen isi Jyväskylässä

Sitten jännimpään! Ralli vihdoista viimein eilen starttasi virallisissa. Jännäkakka oli housussa! 😀 Mutta hyvin meni ❤ Ai että se on kiltti, nätisti odotti vuoroaan siinä hälinässä, istui ja tutkaili tilannetta. Ja radalla sitte tehtiin kaikkea säätöä, mutta kivasti kuitenkin. Kepit vaatii vielä kisa-säätöä ja yksi ruma rimanalitus takaakierrolla tuli, näitähän nähtiin Jenni Leinon treenissä ja NextOnella hallitreeneissä, tiukassa kurvissa lähti alittamaan mielellään. Kotona/hiekkakentällä ei.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

nextOne-leirillä


No hei joo! Olihan se Ralli valmiina, mutta rokotukset eivät olleet valmiina! (ks. ed. päivitys). Elikkäs aloin sitten kisan alla kotona täytellä kisakirjaa ja katsoin rokotustodistuksesta tietoja. Katsastinpa siinä sitten ne rokotukset samoin tein, ja kappas mitäs mitäs… Kaikki vanhentuneet 06/15 😀 Uups! Ralli oli viimeksi rokotettu 16viikkoisena. Olin oikeasti jotenkin täysin unohtanut että pitää joku vuotias-rokotus laittaa ja vasta sen jälkeen alkaa rullailemaan 3 vuoden syklillä. Jotenki vaan ajattelin, että 3 vuoden syklillä jo mennään. Muistan kyllä hyvin sen viimeisen rokotuksen, kun oli meidän järkkäämät sm-kisat ja aamulla siinä kuuden jälkeen Minna tuikkasi rokotukset Siwan ja Alepan matkailuvaunussa. No, ei sitten osallistuttu niihin kisoihin. Harmitti tietysti, turhaan jännitin! Ja parikymppiä meni hukkaan 😉 Uusi merkintä kisakalenteriin on laitettu 18.10.

En muista olenko maininnut, että pääsin mukaan agilityn valmennusleiri-kuvioon, Onemind Dogs:n järkkäämä neljän leiriviikonlopun kokonaisuus sisältäen treeniä huippukoutsien silmien alla, fysiikkatreeniä ja ihan menttaalipuolen treeniäkin. No, piti mennä Riimin kanssa, mutta supraspinatuksen vuoksi vaihdoin koiran Ralliin (koiria saa vaihdella muutenkin), ja onhan se totta että nuoren koiran kanssa sitä treeniähän vasta tarvitaan. Kyl totuus löi silmille aika kovaa… Kuvittelin että on jotain Rallin kanssa opeteltu, mutta nöyrtyä piti totuuden edessä… Kotiläksylista oli pitkä kuin nälkävuosi, melkein hävetti kun olin ihan pihalla joka tekniikassa ja Ralli oli surkeasti koulutettu. Tässä vähän itselleni muistiksi ja julkiseksi nöyryytyksekseni muutama mainitakseni jotka oli pielessä ja vaatii lisätyötä:

  • Persjättö
  • Saksalainen
  • Sivuirrotukset
  • Viskileikkaus
  • Niisto
  • Poispäinkäännös
  • Takaaleikkaus
  • Estefokus paremmaksi
  • Ralli alitteli kärkihyppyjä / takaakiertoja
  • Keppien häiriöt / sivuirrotukset (no tää nyt on toki muutenkin alkutekijöissään meillä)

Katsotaan marraskuussa sitten uusiksi, onko edistystä tapahtunut ja olenko muistanut tehdä läksyt. Tosta vielä vähän videoklippiä ettei jää epäselväksi:

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

Ralli valmiina.


Viimeistelyt on nyt viimeistelty. Maanantaina kävin oman seuran epävirallisissa ja Rallin kanssa onnistuttiin tekemään oikea nollarata, kaikki kontaktit ja kepit. Eka kierros ei mennyt ihan täysin taiteen sääntöjen mukaan (esim. kääntyi pujottelun jälkeen ruinaamaan palkkaa tuomari-Lauralta 😀 ) mutta ihan tarpeeksi hyvin sekin. Että kehtaa mennä oikeisiin skaboihin ensi viikolla. Eipä uskoisi, että kuukausi sitten uitiin pujottelun suossa, nyt joku seuralainen vielä oikein kehui miten mahtvat supernopeat kepit Rallilla on! No, niitä on kyllä hinkattu, pitkään ja hartaasti 😉

Riimi voi hyvin ja on palannut normaaliin elämään. Ei tietenkään treeneihin vielä, kun ”lopputarkastus” on tekemättä, mutta kotielämään. Riimin morsian pyöristyy, ainakin näin olen facesta ja blogista ollut lukevinani. Ihanaa! ❤ (joo, ei, meille ei tule pentua!)

PS. Niin ja ai niin! Apaattisen elokuun jälkeen yhtäkkinen piristys tapahtui, ihmeparantuminen minulle siis, Nekku the parson on taas mukana geimeissä, yhdet treenit ja yhdet episkisat takana. Lauantaina katsotaan mistä kana pissii, kun osallistun seuranmestaruuskisoihin kolmen koiran voimin!

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Riimistä tulee iskä! (ehkä)


Jes, nyt näyttää siltä, että Riimistä on tulossa isi. ❤  Morsian on ultrattu kantavaksi joten vähän uskaltaa hehkuttaa 🙂 Lisätietoja voit lukea täältä: http://anki-cava11.vuodatus.net/lue/2015/08/wia-utrattu-kantavaksi

Pessimistihän ei tässä vielä tuulettele, kun maailma on täynnä riskejä, mutta mukavia uutisia silti tähän hieman muutoin alavireiseen elokuuhun.

Riimi on nyt myös parannellut jalkaansa hyvin, vähitellen ollaan siirrytty normaaliin vapaaseen liikuntaan, eilen käytiin jo 5km metsälenkki vapaana (ensimmäinen oikea lenkki 6 viikkoon ilman remmiä) ja olen antanut hieman Rallin kanssa rällätä (tätä nyt ei esiinny muutenkaan, kun Riimi on thö master man ja alentuu hillumiseen harvakseltaan).

Viisi 4-tason laserhoitoa ollaan käyty ottamassa Oiva Eläinklinikalla Pirkkalassa, yksi hoitokerta vielä ensi viikolla. Nyt mietin jatkoa siten, että kysyn ell-ystävältä voiko hän palpoa jänteet syyskuun puolessa välissä, siihen asti mennään kevyellä metsässä liikkumisella, ei mitään kovaa kouhkausta. Tuntuu vähän rahantuhlaukselta mennä klinikalle kokeilemaan jännettä, mutta en tietenkään halua ensin kokeilla ite kestääkö reeniä…

maanantaisen metsälenkin kokoonpano: Musti, Ralli, ihana Cosmo (5kk)

maanantaisen metsälenkin kokoonpano: Musti, Ralli, ihana Cosmo (5kk)

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

No niin taas!


Heippa vaan kaikille.

Lomat lusittu (on muuten kulunut sananparsi, eikö?) ja paluu arkeen on ollut rankkaakin rankempi.

9.7. kirjoittelin että Ralli pujotteli täyden sarjan ja että projekti loppui siihen, tavallaan. No tavallaan, todellakaan ei loppunut. Iski aivan järjetön taantuma, siirtyminen kepeissä 6->12 hajoitti (väliaikaisesti) koko pakin ja yhtäkkiä ei osattukaan mitään! Ei edes perus kuuden sarjaa. Paula voi todistaa! Menin kesäloman ekalla viikolla Kuopioon ja käytiin treenaamassa, vieras halli, vieraat kepit, homma levahtanut muutenkin täysin… Tuntui siltä, että palattiin sata askelta taaksepäin. Ja niin tapahtuikin. Koko kesäloma sitten hinkkailtiin suoraa kuutta keppiä, 2*2 portteja, suoria keppejä + portteja aina määrää nostane (6+2, 6+4 jne), ja niin edelleen. Lopulta viime viikolla joku naksahti paikoilleen ja Ralli löysi pujottelun rytmin ja jotenkin vaan… ymmärsi koko homman.

Eilen sitten mentiin onnistumisprosentilla 70% eli treeneissä taisi n. 10 yritystä olla joista kolme epäonnistui. Kaikissa epäonnistumisissa oli yhteinen nimittäjä joka oli ”heti eka yritys kun tultiin kentälle” eli hieman oli vielä höyryä liikaa.

Sattui virhekin videolle:

Riimi on edelleen saikulla ja olen miettinyt ettei ainakaan tälle kesäkaudelle enää palaa radoille vaan parannellaan huolellisesti. Myös talvi on mietinnässä, kylmä liukas halli… En tiedä. PRP-hoito annettiin olkapäähän heinäkuun loppupuolella, edelleen liikutaan hihnassa eikä riehua saa, kaksi kertaa viikossa käyty laser-hoidossa.

Myös Parson on ollut kesätauolla, ensin omista syistään, sitten mun lomasyistä ja nyt ”vain koska”, itse asiassa siksi kun Riimin/Nekun ryhmä on loppunut (kaverinkin koira jäi saikulle joten ryhmä vähän typistyi 5-> 2) ja en vaan ole jaksanut. Tiedän että ihanan Nekun kiva Krisse lukee tätä 🙂 En tiedä miten jatketaan.

Elämässä on nyt meneillään muutakin, työnhakua joka voi sisältää muuttoja muualle, Matiltakin loppuu työt syksyllä, mikäpä tällaista lapsetonta pariskuntaa Tampereella pidättelee paitsi perhe (sisko perh.), kaverit ja ihanat Takut-agilityt. No, elämä on ehkä murroksessa, kai. Aika näyttää.

Kesälomalla käytiin anoppilassa, Riimi jäi toisella kertaa kaupunkiin potemaan supraspinatustaan ja Heimo pääsi mukaan ❤


IMG_2055 IMG_1977

Kävin myös Muhun ihanassa ratsastuspaikassa Virossa, 40 kilsan päiväretki ja selkä kesti hyvin! Sinne on pakko päästä vielä, mielummin aiemmin kuin 12 vuoden päästä (viimeksi kävin 2004)

Lounastauolla

Lounastauolla

Kategoria(t): Uncategorized | 2 kommenttia