Eniten hakusanoja (ja tänne eksyneitä lukijoita?) blogiini tulee näistä: ”Neurontin koiralle”. Olisiko siinä pieni postauksen paikka taas?
Remo sai pahan välilevyprolapsian (suomeksi pullistuman) nikamaväliin S1-L7 syyskuussa 2010 ollessaan noin 3½-vuotias. Syytä ei osaa sanoa, oireet alkoivat yhtäkkiä yhtenä kauniina aurinkoisena syyskuun sunnuntaina. Oireina järjetöntä kipua (huutoa, ”karkuunjuoksua” ym) jalkaa nostaessa tai kakatessa, ei voinut enää tulla portaita, ei voinut hypätä mihinkään, maahan mennessä jne. Ihan kamalaa oli 😦 Lopulta Remo pidätteli kusta koko päivän, koska ei enää halunnut nostaa jalkaa… Kun me ihmeteltiin päivätolkulla että mikä sitä vaivaa.
Selkä leikattiin Espoon Eläinsairaalassa lokakuussa ja Neurontinia, gabapentiini-pohjaista hermosärkylääkettä, määrättiin puoleksi vuodeksi. Neurontinin tehtävänä on laajentaa hermokanavia ja näin vähentää hermosärkyjä. Leikkaava eläinlääkäri lupasi 100% toipumisen, mutta eihän siinä tietenkään sitten niin tapahtunut. Hyvin pian puolen vuoden jälkeen huomasin, että heti kun jätetään Neurontin pois, tulee taas kipukohtauksia. Toisin sanoen hermokanava on jäänyt ahtaaksi ja antoi särkyä Nermo-rukalle. Diagnoosi: lopun elämä päivittäisen Neurontin-annoksen kera.
Itse lääke on toiminut erinomaisesti. Mitään sivuvaikutuksia ei ole minun silmiini tullut ja kivut ovat pysyneet sillä erittäin hyvin poissa. Hermosäryissä on se ”hyvä” puoli, että ne havaitsee heti, koira (ainakaan Remo) ei valitettavasti niitä yritä salata. Sitä sattuu niin perkeleesti silloin, kun hermoa puristaa! Huono puoli on juurikin tuo, että nyt ollaan lääkkeen orjia koko koiran lopun elämää.
Lisäksi Remon selkää on alkanut taas kivistää lääkityksestä huolimatta, mutta tämä johtui ensi sijaisesti minun huonosta koiran huollostani. Talven aikana ei käyty kertaakaan hierojalla tai fyssarilla ja niinpä selkä jumiutui ja huonomman puolen lihakset surkastuivat, koska Remo käytti niitä tietysti vähemmän välttääkseen kipuja. Itse näin välilevypullistuman omaavana voinen nyt sanoa, että lihashuolto ja jumppa taitaa kuulua sekä minun että koiran päivittäisiin rutiineihin niin kauan, kun tällä pallolla hengitellään. Nyt ohjelmaan on otettu vesijuoksu, säännöllinen hieronta, venyttely ja lisäksi tarvittaessa tupla-annos Neurontinia sekä särkylääkettä.
Pitäkääs huolta koiristanne!
Mairan kennel 